MAKSAOlen pohdiskellut samaa aiemminkin toisaalla, alla lainaus Marja Ruutin tekstistä;
"Mieli ja keho ruokkivat toisiaan
Tunteet vaikuttavat kehoon ja kehon reaktiot tunteisiin. Pitkään jatkuvat negatiiviset tunnetilat muuttuvat hoitoa vaativiksi oireiksi ja toisinpäin: positiiviset tunteet muuttavat kehon kemiaa suotuisaan suuntaan häivyttäen kroonisia vaivoja.
Meillä kaikilla on kokemuksia kehon tunnereaktioista: jännitys saa pulssin kiihtymään, häpeä kasvot punastumaan, pelko kädet vapisemaan ja suru kyyneleet virtaamaan. Samoin iloinen tanssi häivyttää masentuneet tunteet, naurujoogan väkisin synnytetty nauraminen herättää lopulta aidon ilon ja lempeä kosketus tyynnyttää hermostuneen mielen.
Turhautuneisuus, syyllisyydentunne, ahdistus, jännitys, viha, kauna, katkeruus ja ylipäänsä tukahdutetut tunteet vaikuttavat pitkään jatkuessaan maksaan.
Huonosti toimivan maksan aiheuttajina pikaruoka, alkoholi ja ylipaino saattavatkin muodostaa vain päällimmäisen kerroksen, jonka alta löytyy kokonainen kirjo koettuja tunteita.
Joten - yllättävää kyllä tunnetilojen rasitus maksaan on merkittävä. Mutta miten tarkemmin ottaen?
"Verensokeriaan mittaavat diabeetikot tietävät, että kiukku, viha, jännitys ja muut voimakkaat tunteet saavat verensokerin nousemaan hyvinkin voimakkaasti.
Maksa työntää tässä stressaavassa "taistele tai pakene" -tilanteessa ahkerasti sokeria vereen, jotta "taisteluun" riittää energiaa. Ongelma syntyy, kun nykypäivän ihmisten "taistelut" eivät vaadi fyysistä energiaa, ja hyötykäytön puuttuessa sokeri varastoituu vyötärölle ja rasvoittaa maksan.
Jatkuva kiire, stressaaminen, katkeruus, aggressiivisuus tai vihaisuus rasittaa niin maksaa kuin muutakin elimistöä, ja sokeria virtaa vereen ylimäärin ei-diabeetikollakin. Monitieteelliset tutkimukset osoittavat, että krooninen stressi pitää verensokerin korkeana, jolloin tarvitaan enemmän insuliinia, ja ajan mittaan insuliini ei enää vaikuta niin kuin pitää.
Näin syntyvä insuliiniresistenssi haittaa maksan toimintaa ja johtaa maksan rasvoittumiseen ja lihomiseen. Nämä taas väsyttävät, harmittavat, stressaavat ja altistavat virhesyömiselle ja liikunnan karttamiselle. Näin syntyy noidankehä, joka aiheuttaa metabolista oireyhtymää ja sydäntauteja. Miten paljon silloin auttaa maitorasvan karsiminen ruokavaliosta?
Piristeet, lääkeaineet ja myös ruoka aiheuttavat kehossa kemiallisen reaktion ja sitä kautta vaikuttavat tunteisiin. Autonomisen hermoston tuottamat hormonit säätelevät aineenvaihduntaa ja vaikuttavat tunnetilojen syntyyn.
Tiedetään paljon piristeiden, alkoholin ja lääkkeiden vaikutuksista yhteen elimeen, nimittäin aivoihin. Jo kahvin tuoksumolekyylit tuovat hyvänolon tunteen. Alkoholi nostattaa ilon tai raivon. Psyykenlääke sammuttaa tai herättää tunteita vaikuttamalla aivoissa hermosolujen välittäjäaineisiin.
Maksa varastoi hormoneja ja säätelee lääkkeiden ja muiden kemiallisten aineiden pitoisuuksia kehossa vaikuttaen näin aivokemiaan ja tunteisiin."
- Marja Ruuti"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti