17.2.2026 tiistai 22 vrk leikkauksesta

Töissä ollut nyt jo 2 päivää, ei ongelmia. Kepit toki mukana, tarvittaessa pääsen kyllä yhdenkin kepin kanssa kävelemään, mutta tasaisempaa meno on kahdella kepillä. Pitääkin oikein tarkistaa, missä vaiheessa viimksi pääsin yhden kepin kanssa liikkeelle.

Onpa ihanaa saada kahviseuraa ja juttuseuraa😊

Isäntä vie aamulla seitsemäksi töihin ja noutaa klo 15, tämä siksi, kun matalaan autoon en vielä pääse/saa mennä, ja isännän kiesi on maasturi :) 

Kipulääkettä toki menee, Pronaxen pohjalla ja targiniqin otan aamulla, niin se auttaa työpäivän yli. Illat yritän olla pelkän Pronaxenin kanssa, mutta tarpeen vaatiessa Panacod tueksi. 

No en ainakaa tässä vaiheessa päässyt yhdellä kepillä liikkeelle, en kyllä löytänyt sellaista tekstiä mistään kohtaa; 

 

 

 

15.2.2026 sunnuntai ja 20 vrk leikkauksesta

 Tänään kutsuttiin kahviseuraa kotiin, tein oikein laskiaispulliakin. 

Taikina oli Fazerin valmistaikina josta tein 6 pullaa, niistä tuli ihan kohtuullisen kokoisia. Kyllä tämäkin taikina menettelee, mutta Pirkka olis paremman makuista. 

 

12.2.2026 torstai 17 vrk leikkauksesta ja 2vrk hakasten poistosta

 

Alkaa tämä kotona olo kyllästyttää, onneksi olen luvannut mennä ensi maanantaina töihin.

11.2.2026 keskiviikko 16 vrk leikkauksesta

 Pitihän sitä muffinireseptiä kokeilla, on helppo tehdä ja tulee mukavan pehmoisia muffineja. 

 

 

Tiedättekös muuten mitä eroa on muffinilla ja muffinssilla? 

10.2.2026 tiistai ja 15 vrk leikkauksesta

Valitettavasti työt haittasivat bloggailua ja nämä kirjoittelut jäivät kokonaan väliin. Harmittaa, kun ei ole nyt itselläkään muistissa edistymistä tarkemmin, mutta onneksi oli sentään muutama kuva, niin sai jotain koostettua noista välipäivistäkin. 

Tämä päivä onkin sitten taas täynnä toimintaa.  

Heti aamusta klo 8.30 yksi Teams-palaveriseuraava klo 10 ja klo  12 alkoi kolmas, mutta sinne menin sitten jo yllättämään porukat saapumalla paikalle ihan livenä 😊 

Palaveria jatkettiin vielä kahvilla klo 13 alkaen ja klo 13.50 päästiin pojan kanssa lähtemään kohti lähikaupunkia hakasten poistoon. Kerettiin vielä poiketa Heselläkin, onneksi, kun oli kauhea nälkä molemmilla.  

Eilen illalla tuli isännän kanssa hiukan erimielisyyttä siitä mitä nuo oikein ovat, me pojan kanssa puhuttiin hakasista ja ukko siihen että ne on tikkejä, eikä mitään hakasia! Piti oikeen näyttää, että ei nää kyllä "tikeiltä" näytä 😁 Niinpä sitten pyysin hoitajaa laittamaan nuo poistetut hakaset mulle mukaan johonkin paperiin tai vastaavaan käärittynä ja hänpä paketoi ne tällaiseen pakkaukseen: 

 

Vähän on vielä mustelmaa jäljellä. 

Pikkasen nipisteli, kun noita naksuteltiin irti, mutta ei oo paha kipu ollenkaan. 

Kun tuolta päästiin, käytiin pikaiseen hakemassa Tokmannilta Cocista, kun oli tarjouksessa ja toki sieltä mukaan tarttui vähän muutakin. 

Nää vaan oli niin söpöset; 

 

Tokmannin keikan jälkeen käytiin vielä parissa paikassa, joissa hän saattoi ruokkia Pokemonejaan 😁 ja juu, en tiedä mikä juttu tämä oli, mutta liittyy jotenkin johonkin PokemonGo -pelin tehtävään. 

Sitten olikin vuorossa keliakiayhdistys ystävieni yllättäminen saapuminen yhdistyksen jäseniltaan, edellinen oli 20.1. ja olivat kyllä tietoisia, että menen leikkaukseen. Mutta enhän minä nyt halua jäädä paitsi parhaista kekkereistä!

Ne on ihania nuo keliakiayhdistyksen tapahtumat, kun siellä ei tarvitse koko ajan miettiä mitä uskaltaa syödä, kun kaikki tarjottavat ovat takuulla gluteenittomia, niin ei muuta kuin ääntä kohti, niin sanotusti. 

Kuvia herkuista löytyy Salon Seudun kelikiayhdistyksen Facesta ja herkullisten muffinien ohje puolestaan löytyy yhdistyksen kotisivuilta.

 

 

 

 

 

9.2.2026 maanantai 14 pv leikkauksesta

 Tämä päivä meneekin sitten toipumisessa. Tuo kinttu ei nimittäin yhtään tykännyt tuosta 4 päivän istumamaratoonista 😢 

5.-8.2.2026 torstai-sunnuntai 11-13 pv leikkauksesta

 Dodiin, meni sitten 4 vrk (uniaikoja lukuun ottamatta) tuon käyttöomaisuuskirjanpidon kanssa, huh-huh, mutta nyt se täsmää taseeseen. 

Oikeesti istuin aamusta iltaan työhuoneessa tuota vääntämässä. Kolmen jälkeen kun ukko tuli kotiin ja laittoi telkkarin päälle, oli kaivettava vastamelukuulokkeet kehiin ja ne päähän ja Youtubesta pianomusiikkia soimaan, että pystyin keskittymään töihini. Viikonloppuna ukko oli onneksi osan ajasta ulkona, niin ei tarvinnu ihan koko päivää istua kuulokkeet päässä. 

Nää on muuten hyvät kuulokkeet, mää tykkään, ei bluetooth, mutta langattomat kuitenkin 

 

 

5.2.2026 torstai ja 10 pv leikkauksesta

Tänään ohjelmassa Kuntaliiton taloustorstai heti aamusta. 

Tänään myös ohjelmantoimittaja soitti ja vastaili kysymyksiini liittyen kunnan käyttöomaisuuskirjanpidon toiminnallisuuksiin. Nyt pääsen jatkamaan työtä, joka jäi kesken ennen leikkausta. Tosin se tarkoittaa nyt sitten sitä, että mun on siirryttävä tuonne työhuoneen puolelle, koska yhdellä pikkunäytöllä ei tuo käyttöomaisuusjuttu kyllä onnistu mitenkään. 

 

Alkoi sitten päivällä kovasti tekemään mieli pullaa ja tuli mieleeni, että pakastimessa oli vielä yksi Fazerin valmistaikina, joten eikun taikina sulamaan ja tuoretta pullaa iltapäivän kahville!  Pelkästään raesokerilla koristellut saavat jäädä laskiaispulliksi pakkaseen, voisilmäpullia tuli 5 kpl ja kolmeen laitoin kokeeksi muutaman omenan palan + sokeria päälle, ja niistäpä tulikin ne mehukkaimmat pullat.

 

 

 

 

4.2.2026 keskiviikko 9 pv leikkauksesta

Meikä se siinä taas skarppina kuuntelee työasioita. 

Tänään juttelin työterveyshoitajan kanssa. Tarkoitus oli, että 23.2. olisi ollut aika, mutta sovelluksesta kun katsoin, niin se olikin lipsahtanut päivään 16.2. enkä saanut sitä itse muutettua, kun siinä oli varattuna 2 peräkkäistä aikaa eli 40 min. No terkkari sai sen onneksi siirrettyä vkolla eteenpäin. 

 Jos kipulääkkeiden tarvetta tulee, otan yhteyttä ihan muualle kuin työterveyshuoltoon, sen opin viime kerrasta.  

3.2.2026 tiistai 8 pv leikkauksesta

 

 

Aamiainen katettuna ja Johtoryhmän kokous alkamassa, osallistun Teamsilla.

Siis tämähän ei tietenkään työn tekoa estä, ukko tosin nimittelee mua erinäisillä työhön liittyvillä "sanoilla" 😂 kun en suostu olemaan sairas! 

Tuossa kulhossa on Teff-puuroa, on muuten hyvää. Lasissa oikealla on luumunektaria, että pysyy vatsa toiminnassa, kun nuo kovemmat kipulääkkeet tuppaa aiheuttamaan ummetusta.  

 

2.2.2026 maanantai 7 pv leikkauksesta

 ja haava näyttää nyt tältä: 

Vähän tuossa jokunen niitti pistelee välillä, mutta ei auta kuin kestää. 

 

 

 

 

1.2.2026 sunnuntai 6 pv leikkauksesta

 

Tuossapa se Pico, haavassa oli siis ilmatiivis sidos, jonka toisessa päässä oli kiinni tuo letku. Letkun toinen pää tuossa "piippaajassa", joka siis koko ajan imi ilmaa pois siteen alta. Olikohan joku alipainesidos tai jotain... sitä piti siis joka paikkaan kantaa mukana ja huolehtia, ettei se ota mihinkään kiinni, kun vihreä valo vilkkui, niin kaikki hyvin. Tuotahan vois kokeilla pakastamisessa imemään ilmaa pois pusseista 😁

Tänään olen vähän vähemmän roikkunut tuolla keittiössä, koska se eilinen sitten kostautui kipeämmällä kintulla, joten nyt koitan ottaa rauhallisesti.

Ja muutenkin, kun tuo räkätauti kolistelee tuolla keuhkoputkissa, kohääkin on, ja limaa tulee hieman, nokka ei ole tukkeessa ainakaan vielä. Toivottavasti tuo isännän ja pojan tauti oli influenssaa, koska mä otin rokotuksen, he eivät, niin olisin ehkä hiukan paremmin turvassa, tai ainakin tauti olisi lievempi. Siitähän oli jossain uutinenkin, että tämän vuotinen rokote ei anna yhtä hyvää suojaa kuin aikaisemmat, joku ennustus on mennyt siinä kohtaa pieleen.  

Päivä on sujunut rauhallisesti, aika paljon nukkuen, tauti vaatii veronsa kuitenkin.  

Iltaruoaksi eilistä pizzaa 😋

31.1.2026 lauantai 5 pv leikkauksesta

Tänään tuli jossain vaiheessa mieliteko lettuihin ja niitähän oli sitten saatava. 

Rikoin kulhoon 1 munan ja lisäsin 1 dl Juustoportin vapaan lehmän täysmaitoa ja perään vielä 1 dl Virtasalmen Viljatuotteen pullajauhoseosta. Pullajauhoseos kun sisältää myös psylliumia, niin taikinasta tuli aika tönkköä, mutta ei haitannut. Paistoin siitä 4 lettua. Hyviä olivat. Kuvaa ei tullut otettua, mutta jääkaapista löysin hyytelöä, joka sopi siihen päälle, olihan se jo aikakin tuo käyttää, taisi olla vuosi 2016, kun käytiin kanarialla, sieltä tuon toin. Purkkeja on useita, tämä oli ensimmäinen jonka uhrasin. 

Ihan aluksi vähän lisäilin tekstiä 27.1 kotiutumiskertomukseen.

Tänään otettiin pojan kanssa videolle tuo kintun siirtäminen pois sängystä ja takaisin. Katsotaan, saanko sitä jossain vaiheessa ladattua tänne. 

 Näyttäis siltä, että videon lataus onnistui... ehkä...

Videolla tosin siirto sujuu jo nopsaan, mutta alkuvaiheessa kun koipea ei voinut siirtää kun muutaman sentin kerralla, niin vaiheita oli paljon enmmän, ja aikaakin toki meni enemmän. 

Mitäpä tästä päivästä, noh ainakin se, että tänään olen jo ruokaillut keittiössä pöydän vieressä istuen, eli nuppi kestää ylhäällä oloa 👍

Alkoi kyllä myös ketuttamaan se, että keittiössä on kaikki sekaisin, pojalta kun jää kaikki vähän ns. vaiheeseen. No minäpä komentelin ja siitä se sotatila sitten taas saikin alkunsa:

1. Maitopurkit laitetaan takaisin jääkaappiin kun ei enää tarvita! Mun kahvimaitopurkin hän oli eilen iltapäivällä jättänyt keittiön pöydälle, löysin sen sieltä aamuyöllä neljän aikaan. Se oli siis ollut 12 huoneen lämmössä 😠Ja ukkohan ei välitä, jos kyse ei ole hänen purkistaan 😈
2. Tyhjät maitopurkit litistetään ja laitetaan roskikseen! Ei jätetä pöydälle lojumaan.
3. Kaikki roskat, joita ruokaa laittaessa syntyy, laitetaan suoraan roskikseen, ei jätetä siihen missä just sillä hetkellä satutaan olemaan! 
4. Astianpesukone tyhjennetään, kun ohjelma on valmistunut! Ja saman tien tyhjennetään tiskit tiskialtaasta koneeseen odottamaan pesua
5. Likaiset astiat laitetaan suoraan koneeseen, niitä ei jätetä tiskialtaaseen homehtumaan! 
6. Astianpesukone laitetaan päälle, kun se on täynnä, yleensä yöksi, jolloin sähkö ei yleensä ole hirmukallista.

Poika tuossa jo yhtenä päivänä sanoi, että tässä on hirvittävästi työtä ja että hän oikeastaan tarttis tästä työstä palkkaa!!

Esitin hämmästynyttä; 

* niin, kukas ne tähän asti on tehnyt? Minä - äiti. 

*Onko äiti saanut tästä työstä palkkaa? Ei ole.  

* Mutta mielestään Poika tarvii, kun hän ei näitä yleensä tee 😕 

 

 

 

30.1. 2026 perjantai 4 pv leikkauksesta

 

Taas yksi tuskallinen päivä, mutta kyllä sen kestää, kun tietää, että kivuton aika on edessäpäin. 

Työterveyslääkäri soitti tänään klo 12.30. Oikeestaan ajan olisi pitänyt olla varattuna vasta 3 vkon päähän, mutta kun hoitsu näki sieltä jostain tiedoista, että tämä tyyppi on jäämässä pois puoleksi vuodeksi, eikä sijaisesta ollut tietoa näkyvillä, niin varasi ajan viimeiselle mahdolliselle päivälle. Mitäpä siinä, vaihdettiin kuulumisia ja varattiin aika hänelle määrätylle sijaiselle 23.2. ja se on sitten ihan paikanpäällä, sitä hän suositteli, joten mennään sillä sitten. Sille meidän varsinaiselle työterveyslääkärille minähän olenkin jo kieltäytynyt menemästä.  Päädyttiin siihen, että päivämäärä on 23.2. ja klo 14.40, jotta ehdin saada tuon pojan hereille ja kuskaamaan mut Turkuun paikan päälle. Hän itse on jäämässä perhevapaille, joten toivotin tsemppiä ja kun kerroin hänen tarvitsevan sitä, hän naurahti 😀

Tänään olen jo vähän tehnyt töitäkin. Oli pakko yksi veroilmoitus tehdä ja vähän tutkailla miltä vuoden 2025 tulos näyttää. Hyvältähän se näyttää olosuhteisiin nähden 😊

Pomokin soitteli tänään ja kyseli kuulumisia 😀 

Tällä hetkellä isäntä ja poika ovat ostoksilla. Itse lojun sängyssä. Toistaiseksi tilanne on vielä se, että pääsen hädin tuskin itse ylös sängystä, köpöttelemään vessaan istumaan pöntölle ja ylös sieltä sekä takaisin sänkyyn. Jalan nostaminen sänkyyn on kyllä hieman hankalaa. Onneksi tuota kyynärsauvaa voi käyttää siinä apuna. Katso kuva alla. Tänään pitäisi mennä ekaa kertaa suihkuun. Kyllä jo on aikakin. Tukka alkaa olla aika kaamean näköinen. Ei voi mitään, kun ei ole tähän asti saanut päätä pysymään pystyssä sitä aikaa, että olisi voinut suihkussa käydä. Tänään elän toivossa, että se onnistuu.

 Onneksi tuo kepin yläosa sopii näppärästi nilkan ympärille, ja sitten kepin toista päätä voi painaa reittä vasten, joilloin jalkaterä nousee ja samalla liikuttaa jalkaa sivuttain.

Keräsin WhatsAppiin pojalle kauppalistan, jonka perusteella hän kaivelee minulle sieltä sopivat tuotteet ja sitten katsotaan mitä perille asti tulee 😀 Eiköhän ne oikein tule, kun hänellä on kuvat, joihin tuotteita voi verrata.

 

Tässä näkyy tuo Picon letku, vähän on verta purkanut tuonne haavan ympäristöön 😔, toki olen pahempiakin kuvia nähnyt, että ei tässä mitään hätää. Itse haava on kuitenkin ihan siisti.

Tänään muuten vaihdettiin tuo sidos. Kyllästyin tuohon Picoon, jota piti kantaa mukana, Koska se pitää siteen ilmattomana ja imee sieltä koko ajan ilmaa pois. Ja ne muovit/teipit kutitti ihan koko ajan. Niistä halusin päästä eroon ja toisaalta ketutti myöskin se pömpeli jota piti kantaa mukana. Eihän se iso ollut, mutta oma haittansa siitäkin kuitenkin oli. Ja aina se tippui kun johonkin päin yritti mennä. Joten hyvästi Pico, sitä ei tule ikävä! 

Ja yöllä muuten revin tästä uudesta sidoksesta reunat auki, kun ne kutitti niin penteleesti... eiköhän se tuolla kalsareiden suojassa ole hyvin suojattuna.

Räkätauti nyt tunkee päälle ihan tosissaan, kaikki torjuntakeinot on jo käytössä, saas nähdä kuinka tässä käypi 😏 

29.1. Torstai 3 pv leikkauksesta.

 

Olihan taas tuskallinen päivä. Vieläkään en pääse sängystä ylös omin voimin. Tarvitsen vielä pojan apua. Hän hivuttaa tuon leikatun jalan alas sängyltä. Itse sentään saan sen tuon toisen jalan hivutettua alas ja sitten hän nostaa minut sängyltä ylös. Vahtii etten kompastu, kun kävelen keppien kanssa vessaan, laskee minut vessanpöntölle, odottaa, että saan asiani hoidettua ja sitten nostaa ylös ja vahtii taas paluumatkan takaisin. Sitten ruvetaan nostelemaan kinttuja sänkyyn. Sitä hetkeä odotellessa, kun pystyn itse tekemään tämänkin homman. Suolikaan ei edelleenkään toimi, alkaa jo vähän pelottaa että mitä tästä tulee. Viimeksi neljäntenä päivänä oli sellainen nyrkin kokoinen köntsä odottamassa ulostuloa peräsuolessa. Ja kun sehän ei sieltä mahtunut ulos, jouduin sen ihan sormin kaivamaan palasina ulos. Nyt mulla on sentään kumihanskat varoiksi tuolla pöntön vierellä, että jos käy samalla tavalla, niin on edes hanskat laittaa käteen, ettei sormet haise ”peelle” montaa päivää. Ruoka ei ole edelleenkään oikein maistu. Kyllä sitä nyt vähän menee, mutta enemmän pitäisi saada proteiinia. Oma lääkärini sanoi, että kun lihakset muodostuvat proteiinista, niin pidä huolta, että saat riittävästi proteiinia, niin se nopeuttaa toipumista. Nähtäväksi jää, kun ei minulla ole täällä mitään proteiinipitoista. Täytyy pojalle laittaa huomiseen kauppalistaan vähän sitä sun tätä. Kasviksia sentään olen jo tänään saanut hiukan syötyä. Taisi mennä, yksi tomaatti ja yksi pieni kurkku eipä juuri muuta. Sitten olen syönyt pojan laittamia ranskiksia ja makkaraa. Ei siis sisällä kuitua. Jotain muuta siis tarvitsisi löytää ruuaksi. Onhan mulla valmista ruokaa annoksina jääkaapissa, mutta niissäkään ei tuo proteiinin tarve täyty. Äsken tipahti sitten tuosta viereltä vihko ja hiiri lattialle, Sillä seurauksella, että kone jumittui. En tiedä mikä siihen tuli, mutta jouduin ihan control+alt+deleteen turvautumaan, että sain sen jotenkin laukeamaan. Nyt taas tuntuu sanelu toimivan, kun kekkasin tällaisenkin näppärän systeemin niin ei tarvitse itse niin paljon kirjoitella, kun voi sanella ja Wordi kirjoittaa mun puolestani. Pisteet ja pilkut ja isot kirjaimet kyllä menee sillä vähän niin ja näin, että jos näkyy outoja yhdistelmiä, niin se on Wordi!

Mainittakoon vielä, että pääsin kuin pääsinkin to-pe välisellä yöllä itse sängystä ylös ja vessaan asti. Kun en viitsinyt poikaa herättää. Kun tuo tuntuu nyt olevan kovin kipeä; On kuumetta ja flunssaa ja kurkku kipeä ja nokka tukossa. Toivottavasti tauti ei minulle tartu. Isäntä tuossa jo oli kipeänä muutaman päivän. Hänellä alkaa tauti hellittää ja nyt se sitten iski poikaan. Oma kohtaloni on vielä avoinna. Takaisin sänkyyn pyysinkin sitten jo pojan auttamaan, koska kävi niin, että  keppini kaatuivat ja pitivät sen verran kovaa mekkalaa, että kaikki muutkin heräsivät ja toisaalta en olisi kyllä keppejä ylös lattialta saanutkaan ilman apua. Joten sänkyyn päin sain avun.