Lissun Karavaanari-tarinan alku

 Vaunuilun aloitimme kesällä 2006 kun piti ihan "extempore" päästä jonnekin viikoksi reissuun.... vajaan viikon varoajalla... Ensin yritimme vuokrata matkailuautoa tai -vaunua, mutta kun mistään ei saanut sellaista, että olisi voinut ottaa koirankin mukaan.

 

Mua kyllä oikeestaan huvitti ne kommentit; ”koirat likastaa”, ”koirien jälkien siivoaminen tulee kalliiksi” ym.ym. Vaikka kuinka koitin järkeillä, lopputulos oli aina sama -> lapsen jäljiltä tulee taatusti enemmän likaa ja muita jälkiä. Koirahan on siisti eläin!

 

Niinpä päätimme sitten ostaa jonkun vanhan vaunun ja myydään se sitten loman jälkeen pois. Sopiva Matkaaja sitten löytyikin ja vaunuilu osoittautui ihan mukavaksi matkailutavaksi ja tuttavaperhe auttoi alkuun.

Vaunuilu-suunnitelmamme oli ihan toimiva muuten mutta… jotenkin merkillisesti siinä kävi niin, että vaunua ei sitten myytykään pois. Se jäi odottamaan seuraavaa kesää. Ja Karavaanareihinkin liityttiin jo ennen ensimmäistäkään matkaa: SFC 116885.

 

Kesä 2007 saapui ja alkajaisiksi suunnistettiin Tuuriin suurta nähtävyyttä, Kyläkauppaa, katsomaan. Siellä iltasella Onnelan leirintäalueella joku outo parrakas mies kurvaili fillarilla ympäri aluetta ja poikkesi yhdellä jos toisellakin vaunulla tai autolla, ihmettelimme vaan, että mikähän ukko tuokin on, kunnes; Apua, nyt se tulee meille!! Seppo Ruuskahan se! Kyseli että oltaisiinko kiinnostuneita liittymään SFC-Koirakerhoon, ja tottahan toki me oltiin! Jo parin kuukauden kuluttua suunnistettiinkin sitten koiratreffeille, ja siitä lähtien ollaankin oltu ahkerasti Koiratreffeillä mukana, yhtä kertaa lukuun ottamatta. 

 

Kaksi kesää Matkaajalla reissattuamme totesimme, että vaunu pitää vaihtaa vähän uudempaan ja tilavampaan, että olisi koirallekin (silloin meillä oli vain 1 koira) oma paikka vaunussa, joten niin sitten alkoi vaunun etsintä! Syksystä kevääseen surffailtiin netissä etsimässä sopivaa vaunua ja lopulta se maaliskuussa 2009? löytyikin, oli vähän kaukana, Kokkolassa, mutta ei se paljon haitannut, vaikka matkaa olikin, aamuseitsemältä lähdettiin vaunua vaihtamaan, perillä puolen päivän jälkeen, tehtiin kaupat ja sit ilta yhdeksäksi kotiin! 

 

Ajoa koko päivä... Mutta tyytyväisi oltiin meidän Beduiiniin ja aika monta vuotta sillä reissattiinkin. Kunnes eräänä päivänä n. kolme vuotta sitten katsastusmies ilmoitti, että yksi polttimo oli palanut. No sitähän piti tietysti lähteä ostamaan. Hyvä oli taas meidän suunnitelmamme, mutta tuo polttimo tulikin sitten vähän kalliiksi ☺ Kas kun siellä liikkeen pihassa oli mukavan näköinen vaunu, jossa olisi pojallekin enemmän tilaa, kun johan tuo nyt on miehen mittoihin ehtinyt kasvaa. Piti siis ostaa vaan polttimo vanhaan vaunuun, mutta tulikin tehtyä vaunukaupat! 

Öhm… iltasella sitä sitten mietittiin että mitenkäs tässä nyt näin kävi?

Mutta nyt ollaan tyytyväisiä, vaunussa on omat paikat jokaiselle, myös koirilla, nykyään 2 kpl, on nyt omat pedit!

 

Paljon olemme ehtineet tähän Suomen maahan tutustumaan tässä vuosien varrella. Kyllä on maata ajeltu ristiin ja rastiin ja pitkin ja poikin. Suomen rajojen sisällä on toistaiseksi pysytty. Vakioreissuina meillä on joka vuosi Koiratreffit toukokuussa ja syyskuussa. Vuonna 2013 minut valittiin SFC-Koirakerhon sihteeriksi ja siinä pestissä häärään edelleen. Myös Salon seudun tapaamisiin on koitettu ehtiä, mutta usein on osunut jotain muuta samaan aikaan. Useammillakin Salakallion treffeillä on kyllä tullut käytyä. 

 

Muutama vuosi on vierähtänyt tuon ylläolevan tekstin kirjoittamisesta 😊

Vaunu vaihtui jälleen tammikuussa 2022 vähän uudempaan, vm. 2016, merkki ja malli sama, sisustuskin suunnilleen sama.

 

 

22.10.2024 leikkauksesta tasan 6 vkoa

 ja nyt saa siis varovasti taivutella hieman enemmän, mutta perhana kun sattuu, ja kipulääkkeet on taas loppu.

Työpaikan puolesta saatiin tänään influenssarokotteet. Siellä kysyin hoitajalta, voinko varata ajan jollekin toiselle lääkärille kuin tuolle kyvyttömälle yksilölle. Ja kyllä kuulemma voin. 

Pohdin tässä nyt sitten, että mitä teen tuon lääkeasian kanssa. Varaanko ajan jollekin toiselle tt-huollon lääkärille, vai lähdenkö omalla kustannuksella yksityiselle? 

8.10.2024 leikkauksesta 28 vrk eli tasan 4 vkoa

 Fyssarikäynti oli ihan positiivinen kokemus. 

Tuli pai uutta jumppaohjettakin. 

ja kahden viikon kuluttua saa alkaa varovasti taivuttamaan tuota kinttua enemmän. Sitten pitäisi olla jo kokonaan luutunut. 

Kysyin, että soitanko lääkkeistä sairaalaan vai työterveyteen, ja jälkimmäiseen pitäisi soittaa...en tykkää!

2.10.2024 leikkauksesta 23 vrk

 Noh, kyllähän tuo tradolan auttaa, mutta harmittaa vaan nää päivät, kun burana1200 + panadol000 ei juurikaan auta kipuihin. 

Käynyt mielessä soittaisinko sairaalaan. No en sitten soittanut kuitenkaan, alkoi ketuttaa niin vietävästi. 

Päätin odottaa fyssarin tsekkaukseen asti (8.10.) ja kysyä häneltä, mitä pitäisi tehdä. 

Joten eipä muuta kuin hammasta purren eteenpäin

1.10.2024 leikkauksesta 22 vrk

tiistai koitti jälleen yhden tuskallisen ja unettoman yön jälkeen.

toinen lääkäri soitti ja kertoi, että se edellinen on maanantaina kirjoittanut Tradolan-retardia. 

Olisi hän voinut siihen mun viestiin edes vastata, mutta ei mitään. 

No apteekissa sitten valkeni, että noita pillereita oli vain 20 kpl ja 1-2/pv, eli jos otan myös päiväksi, niin ei riitä kuin 10pv. Päätin siis ottaa vain yöksi ja koittaa päiväajan pärjätä Burana 1200mg + Panadol 1g. 

30.9.2024 leikkauksesta 21 vrk

 on maanantai. 

Takana tuskien täyteinen viikonloppu ja sitä perhanan lekuria ei saa tänään kiinni!

Laitoin sitten sähköpostia tt-lääkärille, ei vastannut mitään :(

sitten laitoin kopiona tt-hoitajalle, hän vastasi ja kehotti varaamaan ajan toiselle lääkärille, no tälle päivälle en enää saanut menee huomiselle. 

28.9.2024 leikkauksesta 16 vrk

 Motifene-Dual ei auta sitten yhtään 😖

Takana tuskainen ja uneton yö!

Mielipiteeni tuosta puoskarista ei ole julkaisukelpoinen!

27.9.2024 leikkauksesta 15 vrk

 ... ja kipulääkkeet loppu. 

Sairaalasta sanottiin, että sitten pitää vaan soittaa ja pyytää lisää, jos ei vielä pärjää. Joo niinhän sitä vois luulla, mutta kun; 

jatkohoito siirtyi työterveyshuoltoon ja sieltä lääkäri ilmoitti, ettei hän mitään kolmiolääkkeitä kirjoita kun niihin jää koukkuun!

Hän siis kirjoitti vain Motifene-Dualia, pitänee sitten kokeilla pärjätä tuolla. 

24.9.2024 leikkauksesta 14 vrk

 Noniin, lopultakin pääsin eroon noista kiristävistä hakasista!

Ihan siisti haava jäi 😀

Eikä se muuten edes sattunut!

23.9.2024 leikkauksesta 13 vrk

 Ai niin, eilen taivastelin tuon haavan suojaamista, kun niitä sidoksia sai sairaalasta mukaansa vain yhden, joka vaihdettiin 5 vrk kuluttua. Hakaset poistetaan 14 vrk kuluttua, millä haava tässä välissä suojataan??

Noh, kokeiltiin tuommoista leikattavaa laastaria, vaan eihän sitä tuossa saa pysymään, ei sitten niin millään. Eilen sitten sain idean; ohjeessa sanotaan, että haava täytyy pitää suojattuna hakasten poistoon asti, mutta ei kerrota miten. Ei myöskään sanota, että pitäisi olla joku sidos siinä päällä. Miten tulkitaan tässä tapauksessa sana "suojattuna"?

Hehe, Pojan bokserit toimii oikein hyvin 😂 Niissähän on lahkeet! Suojassahan se haava on tuolla kankaan alla!

Voisi kyllä taas olla joku hoitsu eri mieltä, niin kuin sairaalasta kotiin lähtiessäkin; menin sinne pitkässä mekossa, kotiin lähtiessä kun hoitaja auttoi pukemaan, niin ilmoitin, että rinsikoita en sitten pue, ei niitä tässä matkalla tarvita. Ok, hoitaja laittoi ne kassiini. Sitten oli vuorossa alkkarit, joiden kohdalla totesin, että turhat nuokin on, ei niille ole mitään tarvetta 😁

Tähän sitten hoitaja hetken tuumittuaan totesi, että "Kyllä se rouva hyvä on semmoinen juttu, että on parempi vaan laittaa ne housut jalkaan, eihän sitä voi tietää mitä matkalla tapahtuu". Noh, puettiin sitten ne housut jalkaan kuitenkin 😇 

22.9.2024 leikkauksesta 12 vrk

Aurinkoinen aamu, pakkasta ollut yöllä, paljonko, ei tietoa, mutta aamulla 8.30 kun nousin ylös aamun kipulääkkeitä ottamaan, mittarissa oli -0,5.

Jäi sitten pari päivää välistä, kun Pojan läppäriä tutkaillessa huomasin, että olen luonut itsellenikin tunnuksen Netflixiin, silloin kauan sitten kun Poika tuon halusi. Meni siinä aikaa mukavasti leffojen parissa.

Eilen tuli sitten kökittyä tuolla keittiössä vähän liikaa, päätellen tämän aamun kivuista. 

Poikahan sai nyt sitten tästä mun avustamisesta palkkioksi uuden tabletin, sen vanhan (joka ei oo enää vuosiin toiminut) tilalle. Uutta on monesti tarjottu, mutta ei ole halunnut, kun vanha muka toimii vielä?? Poika on nimittäin ainoa, joka osaa tuon vanhan enää käynnistää, meitä muita se vehje ei enää tottele ollenkaan.

Nyt en edes kysellyt, kun ostin vaan, ja kyllä se nyt on kelvannut.

Ja hyvä niin, mun teki niin pahaa, kun tuo katteli Netflixiä pääsääntöisesti kännykällä 🙈

Latasi siihen eilen pelin, jota kauan sitten yhdessä pelattiin, siis kumpikin omaansa. Minä kun löysin tuon samaisen pelin vanhalta iPadiltani ja kokeilin, vieläkö se toimii. Poika näki homman, ja totesi, että hänkin haluaa tuon takas. Poisti sen aikoinaan tuosta vanhalta tabletilta tilan puutteen takia. Nyt mä olen sitten "saanut" pelata sitä Pojan peliä, että hän saa sen mahdollisimman pitkälle, alkuvaihe kun on hiukan tylsää, niin äitihän voi sen tehdä, kun äiti on siinä niin paljon parempi 😹

Että siis eilisen olen vaan pelannut, loppuillasta/-yöstä siis keittiön pöydän ääressä, ja siitähän tuo koipi ei nyt sitten tykännyt yhtään. Ei riitä kipuun nyt tuo Burana600+Panacod, enkä millään viittis ottaa toista Panacodia, kun se ei sitten tunnu nupissa kivalta. 

Olis vaan pitänyt totella ohjeistusta, kun siinä sanotaan, että pitkäkestoista istumista tulee välttää.

Lauantaina suihkun jälkeen otettiin kuva tuosta haavasta, kyllä se siitä hiljalleen siistiytyy:

Pikkasen vaan nyt pelottaa, että paljonko se sattuu, kun noita hakasia nypitään pois 😩

Negatiivisena puolena voisi todeta, että ruoka on alkanut maistua, ja paino nousee herkästi, kun ei juuri pääse liikkumaan. Pakko alkaa nyt säännöstellä, aloitin jo aamupalasta, palasin siihen puolikkaaseen leipään kahvin kera, toinen puolikas sitten iltapäiväkahville. 

Lounaat on muutenkin kyllä pysyneet kuosissa, mutta kun on tullut aamuisin syötyä tuo kokonainen leipä ja kaikenlaista herkkua tullut mussutettua ohessa, eilen esimerkiksi suklaata ja jäätelöä! Mussuttelun pitää nyt loppua!

****************

Ai että miten ihana juttutuokio ihanan ystävän kanssa 💖

Hänen sanoin, "parannettiin maailmaa ja itseämme"!

Ja keskusteltiin tästä toipumisesta, kun hänelläkin on tekonivel-leikkaus takanapäin.

Kiitos MK💖

18.9.2024 leikkauksesta 8 vrk

Jotenkin höntti aamu? 

Heräsin taas puoli viideltä enkä saanut enää unta. Odottelin, että ukon herätys soi 06.23 ja nousen sitten ylös. Kuulin kyllä herätyksen, mutta aattelin hetken vielä odottaa, että ukko saa kahvinsa keitettyä. Seuraavaksi havahdun klo 10 kun pojan herätys soi 😱Pojalla oli kiire Pokemon-jahtiin. Itse en oikein tiennyt mitä tekis, köpöttelin vaan huushollia päästä päähän pariin kertaan.... noh kaitpa se tästä käynnistyy tämäkin päivä. 

Ja kinttu taas jotenkin kipeempi kuin eilen, tulikohan köpöteltyä ja istuttua eilen liikaa?

Kun lopulta sain aamuleivän tehtyä ja kaffeen mukitermokseen, siirryin takas makkariin ja Faceen. FB:ssä tuli eteen ryhmän Sydämeeni Joulun teen -julkaisu jouluvaloista, kun joku oli jo jouluvalot laittanut pihalle, siis syyskuun puolessa välissä ja kehui, että oli kivaa kun ei tarvinnut yhtään palella valoja asetellessaan. No juu ei, ja siitäpä tulikin mieleeni eräs vuosi, ja kommentoin kirjoittajalle; 

Hyvä ettei sormet jäätynyt 👍 Tästäpä tulikin mieleeni yksi vuosi kun oltiin vähän myöhässä ja piti saada pihakuuseen valot. Itse roikuin traktorin etukauhassa ja ukko hoiteli traktoria. Ulkona oli kova tuuli ja tuisku, pakkastakin oli jo joitain asteita. Ukolle tuli sitten puhelu, vastas siihen, tuli ulos traktorista ja lähti sisälle puhumaan. Minä ripustelin valoja sen minkä pystyin siltä kohtaa ja multa tippus vielä hanskatkin maahan. Ukkoa ei näy ei kuulu takaisin. Mitään kännykkääkään tietenkään mulla siellä ylhäällä ollut. Näköala oli kyllä talon harjan yli melko pitkälle, kiva. Alko jo tulla vähän kylmäkin, näpitkin oli umpijäässä kun ei ollut enää hanskoja ja ukko edelleen kateissa. Huutelin siellä ylhäällä useampaan otteeseen, että missä hemmetissä sää oot!! Sain huutaa ääneni käheäksi, kun ukko ei kuullut. Meni varmaan puoli tuntia jos ei ylikin, ennen kuin ukko muisti että ai niin, se akka jäi sinne ylös kauhaan 😂 ja tuli kattomaan että uskaltaako sen kauhan vielä laskea alas vai tuleeko akka jo silmille.

En silmille sentään mennyt, mutta desibelejä riitti vielä jonkin verran.

Ja loputkin valot saatiin vielä ripustettua paikoilleen.  

Seuraavana päivänä oli kyllä ääni kateissa 😟

Jäipä ainakin mieleen ne jouluvalot 

Nyt jo naurattaa 😂 mutta silloin ei naurattanut yhtään

että joo, ja nyt nuo jouluvalot on jo hävitetty, mutta kyllä ne aika monta vuotta paikallaan sitten olikin, kun ne lopulta sinne saatiin 🎄

*******

klo on jo 22.00 ja edelleen on höntti olo. Yhtään mitään en oo saanu tänään aikaan.

Olla möllöttänyt vaan. Selaillut nettiä, siinä se kait on tämän päivän aikaansaannokset. On kyllä ollut jotenkin kivuliaampi päivä tänään kuin eilen. 

Ei satu yhtään kun lojuu sängyssä paikallaan, puoli-istuvassa asennossa, mutta kaikki liikkuminen on nyt kivuliaampaa. Taisin eilen innostua liikaa ja rasittaa tuota koipea liikaa ja se kostautuu nyt. 

*******

Eikun siis, sainhan mä jotain aikaan sentään, päivitin paikallisen Keliakiyhdistyksen nettisivun ja Fb-sivun syksyn tapahtumien osalta.

👀

17.9.2024 leikkauksesta 7 vrk

Hmm... mitäs tänään tulikaan tehtyä, no töitäpä tietenkin. Eihän niistä nyt malta erossa pysyä 😀 ja huomenna jatkuu.

Heräsin muuten jo 04.30 enkä sen jälkeen ole yhtään nukkunut, kummallista, tai no, kun on monta päivää pääsääntöisesti vaan nukkunut. Eikä edes päikkäreille ollut tarvetta tänään 😜

Buranalla ja Panacodilla menty tämä päivä, lääkkeet otettu säännöllisen epäsäännöllisesti. Tarpeeksi kun ottaa kipulääkettä niin kipu helpottaa, mutta kun lääkkeet mokomat sekottaa päänuppia sen verran, ettei meinaa pysyä tolpillaan.

Tämä päivä on mennyt oikeastaan hienosti. Eilen pohdin, että koska kipujen oikein pitäisi helpottaa? No nyt👌

Jalka jo jotenkuten toimiikin, saan sen jo parhaassa tapauksessa itsekin takaisin sänkyyn asti, kun toistaiseksi on pojan tehtävä ollut nostella mun koipea takaisin sänkyyn. 

Tänään aamusta olin lähdössä keittiöstä aamukaffetta hakemaan, ja kerkesin jo yhden askeleen ottaa, ennen kuin tajusin, että kepit puuttuu 🙈 onneksi tuo nivel kyllä kestää, lihakset ne vaan on kipeet 😂

Jalan päälle on saanut ihan alusta asti varata koko painolla. Vakuuttelivat, että se nivel kyllä kestää, mutta kaatua ei saa, koska sitten murtuu reisiluu, ei nivel. Onhan näitä murtumia nähty, kuulemma on jo  sairaalan ovella kaaduttu, kun on ollut niin kiire kotiin. No se kiire päättyi kyllä sitten siihen ovelle ja tuli uusi operaatio ja paaaljon pidempi toipumisaika. 

Se miksi oikeastaan noita keppejä tarvitaan, on nuo lihakset, joiden läpi sinne niveleen on menty, siis pehvalihakset 😁 ja hiukka reisilihaskin. Ne on kipeet.

Leikkauksen jälkeinen kipu on muuten ihan eri, kuin kipu ennen leikkausta.

Nyttemmin kipu on enimmäkseen vaan lihaskipua.

Aikaisemmin se oli vihlovaa nivelkipua, jonka poistaminen oli haastavaa, kun siihen ei oikein auta mikään kipulääke, vaikka olis kuinka kolmiolääke ja erilaisia yhdistelmiä, täystainnutus taitaa olla ainoo, joka siihen tehoo.

Se nivel ei siis niinkään enää satu, kun siellä ei enää ole vikaa, se vaan "tuntuu". Ja väärään asentoon ei tietenkään saa koipea vääntää, sitten sattuu.

Tänään vähän tuunasin tuota ns. lonkkatyynyä, joka oikeasti onkin vain istuinkoroke. Lonkkatyynyä pyysin, istuinkorokkeen sain apuvälinelainaamosta. Täytyy kyllä fyssarille kertoa, että esittelivät sitten sellaisen apuvälineen, jota ei mistään saa 😓 Piti olla toisella puolella tuollainen luiska, ettei se leikattu lonkka jää istuessa liian terävään kulmaan.

Äkkiseltään piirsin tuon esitellyn version, yllä, kun edes netistä ei löydy kuvaa. Se mitä sitten oikeasti sain apuvälinelainaamosta oli tuommonen kuution mallinen (myös yllä). Toki sekin on tummanruskeaa vakosamettia, mun inhokkia!

Tässä piti olla, niin ainakin se ukko siellä vuokraamossa sanoi, toinen puoli pehmeämpi. En ole vielä keksinyt, että missä se pehmeämpi kohta oikein on. 

Tuo ei siis toiminut, nyt tuunattuna toimii jotenkuten, ja tänään sainkin jo syötyä päivällisen (1/8 Pizza) ihan keittiön pöydän ääressä niin kuin muutkin. 

*****

Tänään on Poikaa perehdytetty hänen omien talousasioidensa ja tilien ym. hoitamiseen. Kyllä se lopulta menee perille, kun tarpeeksi moneen kertaan asian selittää. Ja aina muistaa välillä varmistaa, että kuulo on päällä. Tänään perehdyttiin raha-asioihin ja niiden hoitamiseen sekä sijoittamiseen ja verotukseen. Huomenna jatketaan sijoitusmaailmaan tutustumista. Ja kerrataan miksi aina pitää olla jonkin verran käteistä rahaa jemmassa, sehän on kaikille meille aikuisille ihan itsestään selvää, eikö vaan?

On tuo Poika jotain jo aiemminkin rahasta oppinut, näemmä, kun osaa vaatia palkkiota äitinsä  avustamisesta 😂

Huomenna voitaisiin pojan kanssa keskustella hieman myös keräilystä, ja siitä, mitä äiti on keräillyt vuosien varrella. Ja missä kohtaa sekin harrastus voi mennä ns. "yli".

Poika siis keräilee Legoja ja Yu-gioh-kortteja ja Bakuganeja ja ja ja mitä ne kiekot nyt olikaan...

16.9.2024 leikkauksesta 6 vrk

 jaa, niinkun milläs aikavälillä näiden kipujen pitikään helpottaa?

Eilen illalla viimeksi jo laitoin kyselyä sekä tädilleni että hänen serkulleen, että kauanko heillä meni aikaa?

Täti kävi täällä tänään ja kertoili omasta toipumisestaan. Vähän oli huolissaan kyllä, että onkohan kaikki nyt varmasti ok, mutta lopputulema keskustelullemme oli, että eiköhän kaikki ole ok kuitenkin. 

Eilen sai siteen avata ja vaihdettiin uusi puhtoinen tilalle. 

Olihan tuo nyt hiukan vuotanut, mutta ei paljoo, kun sanoivat, että vaikka olisi koko side veressä, niin ei vaihdeta. Vähän on kuivannutta verta jäänyt tuonne niittien väliin. 30 niittiä jos oikein laskin.

Nuo kuvat siis eilseltä. Ohje oli, että jos haava vuotaa tai erittää, sitä ei saa kastella, sitten vaan uusi lappu päälle. ja niinhän me tehtiin, kun tuossa yhdessä kohdassa kiiltelee. Ukko laittoi tuon uuden lapun, kun pojalla ei kantti kestänyt 😅 

 Paljon vähemmän kyllä kiristellyt kun nuo kuivat veret on olleet poissa haavalta. 

Tänään sitten jo menin suihkuun, haava oli määrä taputella kuivaksi puhtaalla pyyhkeellä ja isäntä laittoi siihen tuommosen pitkän laastarin, kun noita siteitä ei ollut enempää kuin yksi. Eiköhän tuo laastari aja saman asian. Ukko sai siis tänäänkin kunnian olla laastarin kiinnittäjänä 💖

Kuvaa haavasta ei tullut tänään otettua, mutta tuskinpa se paljon miksikään on päivässä muuttunut. Ois toki voinut ottaa kuvan, että paljonko töhnää lähti pois suihkussa, mutta kaikki ei lähtenyt, sen katsoin peilistä.

Mutta kylläpä oli freessi olo suihkun jälkeen👍

15.9.2024 leikkauksesta 5 vrk

 Liekö yöllinen venymiseni (wc-paprurullan tavoittelu) saanut lonkkanivelen pois paikoiltaan. 

Tuntui ainakin siltä, nyt taas jo normilta. Yöllä tuntui oikeesti siltä, kuin nivel olisi ollut ulkona omasta kolostaan ja siihen sattui ihan sairaasti. 

Puolilta öin nukkumaan mennessä otin sen vahvemman kipulääkkeen, jonka tehoa kyllä vähän epäilen. Tuntunut koko ajan, ettei sillä ole juurikaan mitään vaikutusta mihinkään. 

Jossain vaiheessa kun tuli hiki, yritin ylettyä tuon lampun päällä olevaan wc-paperirullaan ja jouduin melkoisesti "venymään" että sain sen käsiini. Sen jälkeen kun palasin normiasentoon, tuntui kuin lonkassa olisi ollut ylimääräinen pallo. Tunne vaivasi koko yön. 

5.20 otin 1,5 Burana600 ja Panacodin, kun tarttis vessaan päästä, mutta koipea ei uskaltanut liikuttaa yhtään. 7.11 otin toisen Panacodin, kun koipea ei edelleenkään uskaltanut yhtään liikuttaa. klo 8 jälkeen sitten vääntäydyin pojan avustuksella vessaan, vaikka edelleen tuntui se ylimääräinen pallo lonkassa. Vessareissulta palatessa tuo tunne oli osittain kadonnut, joten liekö pallo kävellessä palannut oikealle paikalleen. 

Tai sitten vaan tuo ns. voimakkaampi kipulääke ei oikeasti tehoa yhtään. 

Aamupäivän sitten surffailin netissä siellä täällä ja join iltapäiväkaffeen bullan ja jätskin kera, sängyssä. 

Klo 14.45. otin 2xBurana600 ja sitten tulikin taas uni. 2,5 tuntia koisasin, kunnes isäntä tuli herättämään, että tarttis pari laskua tehdä vuokralaiselle. Niiden aloittamista tässä nyt mietin, että jaksanko/viitsinkö...

Noh, ainakin nyt ruoka ensin, Saarioisten Härkäruukkua 

Ja pojalla on känkkä-ränkkäpäivä!

Laskut tuli tehtyä, aikaa toki meni vähän enemmän, kun en nyt sattumoisin ole ihan työpöydän vieressä.